[Burichan]  [Futaba]  [Zenburn]  -  [WT]  [Etusivu] [Hallitse]

Nimi
Sähköposti
Aihe   (new thread)
Viesti
Tiedosto
Upote   Help
Salasana:  (viestin ja tiedoston poistamiseen)
  • Supported file types are: GIF, JPG, PNG
  • Maximum file size allowed is 2539 KB.
  • Images greater than 200x200 pixels will be thumbnailed.
  • Currently 1261 unique user posts. Näytä catalogi

Tiedosto 144147451939.jpg - (220.86KB , 1024x781 , 10347u2438906y.jpg )
3232 No. 3232 hide watch expand quickreply [Vastaa]
Kannattaako minun vastata komeron kutsuun?
Minulla ei ole paljoa ystäviä ja niitä joita on niin en edes pidä heistä. Olen tuntenut masennusta jo jonkin aikaa ja ajastus masennuksesta tuntuu masentavalta. Välillä tuntuu, että tahtoisin jäädä kotiin enkä lähteä.
25 viestit ja 8 kuvat poisjätetty. Klikkaa Vastaa katsellaksesi
>> No. 3478
Tiedosto 145919256120.jpg - (40.93KB , 604x453 , drugs 11667262_2283841508329693_708519477092706534.jpg )
3478
>>3477
>en tahtoisi mitään masennus lääkkeitä syömään, joten voiko niistä kieltäytyä ilman että menettää tukea?
Oman kokemukseni mukaan "periaatteessa joo, käytännössä ei". Helpointa olisi kait ottaa lääkärin ehdottamat lääkkeet vastaan ja valehdella syövänsä niitä. (Mitään testauksia tuskin tarvitsee pelätä, mutta voi olla, että lääkäri näkee järjestelmästä, onko lääkkeet noudettu apteekista vai ei? Eli saattaisit silti joutua myös ostamaan ne, vaikket oikeasti söisikään.)
>> No. 3479
Tiedosto 14595560168.png - (111.52KB , 782x577 , 141768882194.png )
3479
>>3411
Mielenterveyskyselyitä on aina mukava tehdä.

Masennuksesta sain keskivaikean ja pakko-oirekyselyn perusteella merkittäviä pakko-oireita.
>> No. 3484
>>3477
>Ekat kaksi kuukautta jotain saikkua, rahallista sellaista, mites sitten jatko?
Ymmärtääkseni yleensä käytetään ensin pois ne 300 päivää sairauspäivärahaa enne kuin siirrytään sairauseläkkeelle/kuntoutustuelle.

>en tahtoisi mitään masennus lääkkeitä syömään, joten voiko niistä kieltäytyä ilman että menettää tukea?
Tietääkseni lääkitys ei ole mikään edellytys tuille. Kannattaa sanoa että haluaisi kokeilla pelkkää keskustelua hoitona. Pelkät lääkkeet ei hoitona auta juuri ketään, mutta keskustelu oheessa niistä saattaa olla apua. Pelkät keskustelut ilman lääkkeitä ovat taas auttaneet monia. Moni ei myöskään halua syödä lääkkeitä sen takia, että vaikka ne leikkaisivat alakuloisia oloja pois, niin ne monesti myös leikkaavat ne harvat onnellisuus piikitkin pois. Lääkkeiden ottamista jättämistä voi myös yrittää pitkittää vetoamalla pelottaviin sivuvaikutuksiin. Joidenkin mieliala lääkkeiden sivuvaikutuksissa lukee äkkikuolema.

Eikä ne sivuvaikutukset mikään vitsi ole. Itse lihoin Venlafaxinin kanssa 40kg. Lääkärit vain totesivat, että ei siihen lihomiseen mikään muu auta kuin vähemmän syöminen. Lääkityksen loppumisen jälkeen olen laihtunut noin 25kg. Ilman lääkitystä pystyn taas hallitsemaan syömistäni. Eivät ajatukseni mene sinne itsemurha tasolle, jos ei saa mussuttaa perhepizzaa, 1,5l limua ja karkkipussia iltapalaksi.


Tiedosto 135783555224.jpg - (73.94KB , 600x600 , 1340037242628285.jpg )
1713 No. 1713 hide watch expand quickreply [Vastaa]
Häpeätkö komoriuttasi?
23 viestit ja 8 kuvat poisjätetty. Klikkaa Vastaa katsellaksesi
>> No. 3465
Tiedosto 145781073284.jpg - (26.25KB , 400x394 , feel that circle.jpg )
3465
>>3461
Omassa perheessä/suvussa myös lähes kaikki akateemisia. Itse ammatti koululaisena ollut työttömänä vanhempien nurkissa. Armeija jätetty väliin, mikä tuntuu myös olevan tärkeä näille. Varmasti minusta ajatellaan, että olen epäonnistunut, mutta kukaan ei koskaan mainitse mitään. Jos joskus joku sukulainen on kylässä, niin saattavat kysyä pakolliset kuulumiset työn tai opiskelun suhteen, mutta muuten minulle ei paljon puhuta, mikä sopii hyvin. Häpeän.
>> No. 3466
Hävettää. Tai eipä sillä ole väliä hävettääkö vai vituttaako, paska tunne joka tapauksessa. Jännä juttu etteivät läheiset kysy tai sano mitään suoraan. Näyttävät iloista naamaa ja minä näytän takaisin, en ole sinänsä heitä parempi tai totuudenmukaisempi. Pelkäävät varmaan että padot aukeavat ja sanon jotain todella rumaa maailmasta, jossa elämme
>> No. 3472
Kyllä ja en.

Häpeän tunnetta koen ainoastaan silloin, kun joudun ulkomaailman kanssa olemaan yhteydessä kun käyn kallonkutistajalla.

Jotenkin sitä muita ihmisiä nähtyään rupeaa aina vertailemaan omaa elämäänsä muihin ja sen seurauksena rupeaa häpeämään omaa elämäntilannettaan.

Onneksi niitäkin käyntejä on vain pari kertaa kuukaudessa niin ei tarvitse painia kyseisen tunteen kanssa paljoa.


Tiedosto 135360858296.jpg - (63.43KB , 407x405 , 125527791172.jpg )
1624 No. 1624 hide watch expand quickreply [Vastaa] [Ensimmäiset 100 viestiä] [viimeiset 50 viestiä]
Edellinen lanka >>238 saavutti bumblimitin. Taisi myös olla ensimmäinen /hikky/n lanka joka on moiseen pystynyt?

http://yle.fi/uutiset/maasolan_sananen_hikikomero/6385596
Harvinaisen hyvä artikkeli avauspostaukseen!
203 viestit ja 33 kuvat poisjätetty. Klikkaa Vastaa katsellaksesi
>> No. 3375
http://www.hs.fi/tiede/a1451961268338
>Yksinäisyys koettelee nuoren elimistöä yhtä rankasti kuin liikunnan puute

>Analyysit osoittivat, että sosiaaliset siteet vaikuttivat erityisesti teinien ja vanhusten terveyteen. Eristyneisyys lisäsi esimerkiksi nuorten tulehdusarvoja yhtä paljon kuin liikunnan puute. Vanhuksella yksinäisyys taas kohotti voimakkaasti verenpainetta.
>> No. 3376
Tämäkin lanka bumplimitissä
>> No. 3576
http://www.hs.fi/kotimaa/a1473905792709
>Suomesta synkkä kuva maavertailussa: Nuorista miehistä joka viides koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella – ”Todella huolestuttava tulos”
>Etenkin nuorten miesten joutilaisuus on Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa, kun se monissa muissa maissa on vähentynyt.
>Tuoreimmassa vertailussa huomio kiinnittyy siihen, että vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus on kasvanut Suomessa niin, että se oli vuonna 2015 jo yli viidennes.


Tiedosto 132577237967.jpg - (903.24KB , 1280x1024 , Konachan_com - 32591 blue_hair kurono_kurumu purpl.jpg )
1034 No. 1034 hide watch expand quickreply [Vastaa]
Kyselisin vain teiltä apokalaudan kodinvartiojoilta, että pyrittekö komeroon vai komerosta pois? Sekä pidättekö komeroilua sairautena vai elämäntapana?
46 viestit ja 14 kuvat poisjätetty. Klikkaa Vastaa katsellaksesi
>> No. 3100
Komeroon. Yläasteella katkaisin kaikki kaverisuhteet ja lopetin kokonaan kaiken kontaktinpitämisen, josta porukka pikkuhiljaa tajusi etten halua katsoa heitä. Lukiossa ja yliopistossa alussa jotkut yrittivät tehdä tuttavuutta mutta tajusivat pian että olen erakko-pro, joten jättivät sikseen. En pidä muista ihmisistä enkä halua että tekemiseni määräytyvät toisten menojen mukaan enkä voi tehdä vapaasti mitä itse haluan, ja muiden seurasta tulee aina haluttua pois. Oma, enemmänkin erakkoilu kuin hikkyily, on elämäntapa koska mitään sosiaalisten tilanteiden suoranaista pelkoa minulla ei ole, en vain pidä niistä.
>> No. 3103
Komeroon koska olen luuseri enkä parempaan pysty.
>> No. 3295
>>1057
Kyllä se aikoinaan oli teeskentelyä, kun piti jatkuvasti leikkiä olevansa normo ja sulautua joukkoon. Ei vaan uskaltanut olla oma itsensä. Mutta nykyään olen aika kulmikkaasti vaan oma itseni, en välitä mitään mitä muut ajattelevat esim. mielipiteistäni. Ryhmäpaineet voi tuntua vahvoilta, mutta ne eivät ole mitään muuta kuin jokaisen yksilön oman mielen luomia kahleita. En kuitenkaan yhtään viihdy komeron ulkopuolella kun kotona on niin paljon mukavampi olla, ja harva ihminen on mukavaa seuraa.


Tiedosto 14416599595.jpg - (27.72KB , 264x246 , 1432048247215.jpg )
3238 No. 3238 hide watch expand quickreply [Vastaa]
Milloin / missä tilanteessa menetitte uskon muihin ihmisiin / ihmisten hyvyyteen / yhteiskuntaan yleisesti? Miltä se tuntui?
20 viestit ja 8 kuvat poisjätetty. Klikkaa Vastaa katsellaksesi
>> No. 3292
Tiedosto 144533701344.gif - (1.00MB , 260x146 , kreikkaukko ilveilee.gif )
3292
Lyhyesti: Muutettuani Ouluun 10-vuotiaana

Pitkästi: Aijemmin asuin etelässä, eräässä pikkukylässä. Koulussa oli ongelmia, mutta minulla oli vielä ystäviä. Kylä oli täydellinen paikka; metsää, järviä, rauhaa. En ole vieläkään varma miksi muutimme

Oulussa sitten asiat alkoivat kääntyä perseelleen heti ensimmäisellä kouluviikolla. Koska olin elämäni elänyt böndellä, rasismi oli vahva. Ja mikä yllätys, koulussa oli enemmän rikastajia ja rättejä kuin mitä olen koskaan nähnyt elämäni aikana. En sopeutunut mihinkään. Minua alettiin kiusaamaan fyysisesti jo sinä ensimmäisenä viikkona. Yritin kuitenkin pitää asian itselläni ja sanoin kotona että kaikki menee koulussa hyvin.
Mutta ei mennyt. Koulussa henkinen ja fyysinen väkivalta olivat arkipäivää. Minut lavastettiin teoista ja opettajat uskoivat että minä olisin tehnyt ne. Menetin kaiken elämäniloni, ensimmäistä kertaa elämässäni halusin heittäytyä jojoon. En enää kestänyt sitä, joten tullessani kotiin kyykistyin isäni eteen ja itkien rukoilin että muutettaisiin helvettiin täältä. Kun isäni teki selväksi että sellainen ei onnistuisi, sanoin haluavani lainata isän metsästyskivääriä että saisin pistettyä sadisteja nippuun. Tässä vaiheessa vanhemmilleni tuli esille se, että minua on kiusattu jo kuukauden ajan. Asia tietysti kulki koulun henkilökunnalle ja meidät kutsuttiin puhutteluun. Vielä puhuttelussakin nämä persereijät yrittivät puolustella itseään ja kertoivat minun aloittaneen kaiken. Tällä kertaa asia ei kuitenkaan mennyt läpi vaan tieto kulki heidän koteihinsa. Sain olla koko loppu kouluaikani rauhassa.
En kuitenkaan koskaan saanyt yhtäkään ystävää. Aloin kateroitua ja syrjäytyä entistä enemmän. Kaipaan etelää. Teemu, tule pelastamaan minut
>> No. 3293
>>3292
Paikkakunna vaihdos voi kyllä olla todella tuhoisa "normaalille" kehitykselle. Vanhat kaverit "aikuistuvat" ja löytävät uusia mielenkiinnon kohteita. Jossain vaiheessa tajuat, että siitä kaverista joiden kanssa leikit iloisesti pihalla, on tullut ihminen jota et edes kovinkaan hyvin tunne. Ja toisaalta uudella paikkakunnalla olet aina vähintään lievästi ulkopuolinen, koska toisilla on jo useampi vuosi yhteistä historiaa takana.
>> No. 3294
Tiedosto 144543521376.gif - (1.99MB , 486x583 , ha-ha-ha-ha.gif )
3294
>>3291
>autistipihviä lounasravintolasta


No. 588 hide watch expand quickreply [Vastaa]
  Olenko ainoa joka rentoutuu näistä suuresti?

Käyttäkää kuulokkeita.
7 viestit ja 2 kuvat poisjätetty. Klikkaa Vastaa katsellaksesi
>> No. 3280
Tiedosto 14439061988.jpg - (122.34KB , 1280x720 , [HorribleSubs] Sore ga Seiyuu! - 12 [720p]_mkv_sna.jpg )
3280
>>3278
>>3279
Teidänkin korviinne plugi sisään!
http://board.kasumi.moe/koe/

lp;el:
https://mega.co.nz/#F!d5QBWTiJ!eDb2HV2ji35y9WFhvqqYiA
>> No. 3281
Tiedosto 144398808071.png - (20.32KB , 499x295 , folder link unavailable.png )
3281
>>3280
>> No. 3282
Tiedosto 144406354692.jpg - (87.41KB , 720x720 , [HorribleSubs] Gintama - 266 [720p]_mkv_snapshot_0.jpg )
3282
>>3281
Taisi olla kuollut jo postaamisen aikaan, en muista tarkistinko vai en kun olin juuri edeltävinä päivinä onnistuneesti ladannut tavaraa.
Erään laudan /h/:n puolella olleen ketjun pastebinistä löytyi vanhentuneempi ja epätäydellisempi kokoelma.
https://mega.co.nz/#F!dRlGgaTC!b0jOOYe2rVOWyQ_hXrhjIA


Tiedosto 142862786163.jpg - (1.23MB , 1467x1043 , Alice_Margatroid_full_1375110.jpg )
2998 No. 2998 hide watch expand quickreply [Vastaa]
Millaista kulissia te pidätte, jos pidätte?

Oma kulissini on opiskelija jonka opinnot menevät ihan hyvin. Todellisuudessa opintoni eivät vie yhtään mihinkään ja tähtään oikeastaan vain kelan miellyttämiseen. En ole muutamaan vuoteen saanut aikaan mitään konkreettista. Tämä jatkuu niin kauan kuin jatkuu, en edes osaa stressata siitä hetkestä kun tämä kaikki ehkä kaatuu.

Sen verran tätä on itselleen tullut rationalisoitua että uskon, että kenenkään muun ei tarvitse kiinnostua minun hikkyilystäni. Sitä melkein toivookin turhaan että voisi vaan unohtua kaikilta ja sitten jonain päivänä vaan tavalla tai toisella lähteä ilman että se aiheuttaisi mitään ongelmia tai surua kenellekään.
9 viestit ja 4 kuvat poisjätetty. Klikkaa Vastaa katsellaksesi
>> No. 3072
>>3070
>>3071
Millaista kotona oli? Pysyvä sota: äidillä bysanttilaiset otteet, ja paukapäinen veli etuilevassa hedonismissaan kyltymätön sekä rähisevä.
>> No. 3109
>>3071
Don't do it, bro. Don't do it. Mene lääkäriin ja sossuun, kysy jälkimmäisessä velkaneuvontaa, ja kaikki järjestyy.

Kunhan viina ei ole kuvioissa, ainakin.
>> No. 3223
Lapsuudesta asti koulu ja opiskelu ovat menneet minulla huonosti niihin liittyvien sosiaalisten tilanteiden vuoksi. Nuorempana se oli myös varsin hyvin vanhempieni tiedossa. Sittemmin sain jostain kumman syystä tsempattua sen verran, että pääsin opiskelemaan yliopistoon. Pari ensimmäistä opiskelukuukautta menivätkin ihan kohtuullisesti ja sain viimein kerrottua vanhemmilleni hyviä uutisia. Kaikki lähti kuitenkin palaamaan hyvin nopeasti ennalleen, kun läsnäoloa vaativilla kursseilla ahdistus kasvoi liian suureksi ja samalla kurssien vaativuustaso nousi. Toisin kuin ennen, enää pelkät sosiaaliset tilanteet eivät olleet ainoa edistymistä jarruttava seikka, vaan itse opiskelukin oli ensimmäistä kertaa liian vaativaa ja en yksinkertaisesti jaksanut. Niinpä ekalta vuodelta kertyi parikymmentä opintopistettä ja suunnilleen sama meno jatkui toisena ja kolmantena vuonna. Koska jo pelkkä kampukselle tenttiin meneminen tuntuu äärimmäisen vaativalta, opiskelen käytännössä yksin kotona.

Vanhemmilleni kuitenkin kerron aina kaiken menevän vähintäänkin hyvin ja pian valmistunkin mielikuvituskandiksi. En jotenkin enää raaski vaivata heitä ongelmillani ja toisaalta valehtelun lopettaminenkin on vaikeaa. Jossain vaiheessa kulissi tietenkin tulee sortumaan. En oikein tiedä mitä sitten teen ja miltä se heistäkin tulee siinä vaiheessa tuntumaan. Olisipa mahdollista opiskella ilman kaikkea siihen liittyvää ylimääräistä. Ala aidosti kiinnostaa minua ja työtehtävät olisivat hyvin itsenäisiä, mutta kun en koskaan tule pääsemään sinne asti.


Tiedosto 136102350435.gif - (334.79KB , 432x436 , 130503325263.gif )
1756 No. 1756 hide watch expand quickreply [Vastaa] [viimeiset 50 viestiä]
Kävitkö armeijan? Aiotko käydä? Jos kävit, niin miten selviydyit siitä?
74 viestit ja 27 kuvat poisjätetty. Klikkaa Vastaa katsellaksesi
>> No. 3057
Kävin intin. Kävin AUKinkin. Sitten palasin komerooni, eipä siitä vuodesta mitään ihmeellistä käteen jäänyt.
>> No. 3058
Keskeytin palveluksen ja sain E-luokkaa, joka muistaakseni päättyy nyt kesällä. Aluetoimiston terveystarkastus on päivää myöhemmin palvelukseenastumispäivää. Odottaako ne, että menen sinne myöhässä, jos todetaan palveluskelpoiseksi, vai laitetaanko siinä tapauksessa sieltä 2016 erään?
>> No. 3139
>>2986
Silloin kun itse olin sen kuukauden siellä Lapinjärven sivarileirillä, niin kyllä siellä muutama selvästi kehitysvammainen oli, ja ihmettelin suuresti että miksei ne ole saaneet vapautusta koko paskasta. Tiedä sitten jos he vapaaehtoisesti halusivat sivariksi, mutta aika outoa sekin olisi.


Tiedosto 14114558213.jpg - (489.09KB , 897x647 , have a nice day.jpg )
2604 No. 2604 hide watch expand quickreply [Vastaa] [Ensimmäiset 100 viestiä] [viimeiset 50 viestiä]
Vanha lanka (>>2295) ei enää nouse, joten tästä taas uusi.
202 viestit ja 84 kuvat poisjätetty. Klikkaa Vastaa katsellaksesi
>> No. 3112
>>3111
Melko samaa. Unettomuus painaa ja välillä sitten sängystä ei pääse millään pystyyn vaikka olisi pakko. Pitkään olinkin jo todistanut itselleni, että luovuttaminen on ainoa oikea vaihtoehto. Nyt en tiedä enää. Vuoden kohokohta on tajutessaan, että kadulla kuolleelta näyttänyt etana olikin elossa, mutta se vain liikkui hitaasti. Tuntuu, että jatkuvasti tulee todisteita siitä etten oikeasti tahdo elää näin apaattista elämää.

Kaksi ratkaisua ongelmalle voin kuvitella. Toinen tuntuu melko epätodennäköiseltä.
>> No. 3114
Tuuppausraja ylitetty?
>> No. 3228
>>3114
Onko?
Teenpä uuden langan siis.


Tiedosto 143033756614.jpg - (138.63KB , 768x1024 , 97485_76pYw_123_443lo.jpg )
3026 No. 3026 hide watch expand quickreply [Vastaa]
Minua ahdistaa se, että en tule täyttämään vanhempieni odotuksia. Tiedän, että he toivoisivat että alkaisin tulevaisuudessa elää sellaista normaalia perhe-elämää, hankkisin vaimon ja lapsia. Varsinkin äitini muistuttaa minua tästä aika ajoin ja sanoo, että kyllä minä varmasti vielä jonkun kivan tytön löydän. Itse olen kuitenkin lähes sataprosenttisen varma siitä, että näin ei tule käymään.

Kestäisin kyllä itse hyvin yksinäistä elämää, mutta pettymyksen tuottaminen vanhemmilleni vetää mielen apeaksi. Minun takiani heistä ei koskaan tule isovanhempia.

Muilla samanlaisia tuntemuksia?
15 viestit ja 6 kuvat poisjätetty. Klikkaa Vastaa katsellaksesi
>> No. 3047
Tiedosto 143089913949.jpg - (32.74KB , 318x400 , Watchmen3.jpg )
3047
>>3045
Minusta ihan asiallinen postaus.
>> No. 3048
Tiedosto 143121908634.jpg - (313.19KB , 414x600 , d726f0be34876eca8c704118da05204a.jpg )
3048
Minulla on neljä nuorempaa sisarusta joista kaksi elää normaalia elämää joihin kuuluu parisuhteita, nousujohteista opiskelua ja töitä. He kyllä hoitavat suvunjatkamisen ja aineelliset saavutukset.

Minä olen oikeastaan aina ollut mitä olen. Vanhemmat ovat tukeneet ja yrittäneet saada avun piiriin lapsesta saakka, mutta nyttemmin antavat enimmikseen olla kaikessa rauhassa. Parempi niin kaikille. Iäkkäämmät ja vähän kaukaisemmat sukulaiset tuntuvat syystä tai toisesta odottavan minulta enemmän, vanhemmat eivät oikeastaan koskaan mitään. Kuulemma heille on tärkeintä että pystyisin olemaan onnellinen. Muu suku on tuntunut odottavan minusta ties mitä suurta, mutta nyt kun en vielä 25-vuotiaanakaan ole muuta kuin aikaansaamaton erakko samalla kun nuoremmat sisarukseni etenevät niin sieltäkin alkaa karisemaan turhia luuloja pois.Ehkä heillä vaan elää vielä vahvana se ajatus että minun pitäisi parheen esikoislapsena olla se joka on muiden johtotähtenä.
>> No. 3069
>>3048
>Ehkä heillä vaan elää vielä vahvana se ajatus että minun pitäisi parheen esikoislapsena olla se joka on muiden johtotähtenä.
Tuonkin raamatullisen ajatuksen ongelmana on se, ettei vanhin aina ole se terävin, ja toisekseen onpa hänellä saattanut yksinkertaisesti paskempi mäihä, ihan omista toimistaankin riiippumattomista syistä.

Nämä huomiot siis, mikäli ajatellaan sillä tavalla pareto-optimoiden.


Poista viesti []
Salasana:  
Report post
Syy  
[0] [1] [2] [3] [4] [5] [6] [7] [8] [9]